Näin olen kuullut.

Kerran Mestari oleili Kuru-valtakunnassa, kurujen kauppakaupungissa Kammāsadammassa. Siellä Mestari lausui munkeille: ”Munkit!” Nämä vastasivat hänelle: ”Kunnianarvoisa herra.”

Mestari puhui seuraavasti:

”Munkit, tämä on ainoa tie olentojen mielen puhdistamiseen, murheen ja valituksen voittamiseen, kärsimyksen ja mielipahan lakkauttamiseen, oikean menetelmän oppimiseen, nirvaanan todentamiseen—nimittäin neljä tarkkaavaisuuden (tietoisenaolemisen) perustaa.”

”Mitkä neljä? Munkit, tämän opetuksen mukaisesti munkki elää tarkkaillen kehoa kehona, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä. Hän elää tarkkaillen tuntemuksia tuntemuksina, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä. Hän elää tarkkaillen mieltä mielenä, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä. Hän elää tarkkaillen ilmiöitä ilmiöinä, innokkaasti, täysin tietoisena ja valppaana, maalliset halut ja huolet hylänneenä.”

1. Kehon tarkkailu

1.a. Hengityksen tarkkailu

”Munkit, miten siis munkki elää tarkkaillen kehoa kehona? Munkit, hän menee metsään, puun juurelle tai yksinäiseen paikkaan. Sitten hän istuu jalat ristissä, vartalo suorana ja suuntaa valppauden suoraan eteensä. Tarkkaavaisena hän hengittää sisään ja tarkkaavaisena hän hengittää ulos. Pitkän sisäänhengityksen aikana hän tietää ’hengitän pitkään sisään’. pitkän uloshengityksen aikana hän tietää ’hengitän pitkään ulos’. Lyhyen sisäänhengityksen aikana hän tietää ’hengitän lyhyesti sisään’. Lyhyen uloshengityksen aikana hän tietää ’hengitän lyhyesti ulos’. ’Hengitän sisään tiedostaen koko kehoni, hengitän ulos tiedostaen koko kehoni.’ Näin hän harjoittaa. ’Hengitän sisään rauhoittaen kehoni toiminnot, hengitän ulos rauhoittaen kehoni toiminnot.’ Näin hän harjoittaa..”

”Juuri kuten taitava sorvari tai sorvarin oppipoika tehdessään pitkän vedon tietää ’teen pitkän vedon’, tai tehdessään lyhyen vedon tietää ’teen lyhyen vedon’, samoin munkki pitkän sisäänhengityksen aikana tietää ’hengitän pitkään sisään, pitkän uloshengityksen aikana tietää ’hengitän pitkään ulos’, lyhyen sisään hengityksen aikana tietää ’hengitän lyhyesti sisään’ ja lyhyen uloshengityksen aikana tietää ’hengitän lyhyesti ulos’. ’Hengitän sisään tiedostaen koko kehoni, hengitän ulos tiedostaen koko kehoni. Hengitän sisään rauhoittaen kehoni toiminnot, hengitän ulos rauhoittaen kehoni toiminnot.’ Näin hän harjoittaa. Näin hän tarkkailee kehoa kehona, joko sisäisesti tai ulkoisesti tai sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hän tarkkailee tarkkailee ilmiöiden ilmenemistä kehossa, tarkkailee ilmiöiden lakkaaamista kehossa, tarkkailee sekä ilmiöiden ilmenemistä että lakkaamista kehossa. Oivaltavuuden ja tarkkaavaisuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ’tämä on keho’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa. Juuri näin munkki elää tarkkaillen kehoa kehona.’”

1.b. Kehon asennot

”Edelleen, munkit, kävellessään munkki tietää ’kävelen’. Seisoessaan hän tietää ’seison’. Istuessaan hän tietää ’istun’. Makuuasennossa hän tietää ’makaan’. Hän tiedostaa kehon kaikki asennot.” ”Näin hän tarkkailee kehoa kehona, joko sisäisesti tai ulkoisesti tai sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hän tarkkailee tarkkailee ilmiöiden ilmenemistä kehossa, tarkkailee ilmiöiden lakkaaamista kehossa, tarkkailee sekä ilmiöiden ilmenemistä että lakkaamista kehossa. Oivaltavuuden ja tarkkaavaisuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ’tämä on keho’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa Juuri näin munkki elää tarkkaillen kehoa kehona.”’

1.c. Selkeästi tiedostava tarkkaavaisuus

”Edelleen, munkit, munkki on täysin tietoinen tulemisestaan ja menemisestään. Katsoessaan eteenpäin tai katsoessaan ympärilleen hän tiedostaa selkeästi. Koukistaessaan tai ojentaessaan jäseniään hän tiedostaa selkeästi. Kaapuun pukeutuneena ja kantaessaan almukulhoa hän tiedostaa selkeästi. Syödessään, juodessaan, pureskellessaan ja maistellessaan hän tiedostaa selkeästi. Ulostaessaan tai virtsatessaan hän tiedostaa selkeästi. Kävellessään, seisoessaan, istuessaan, nukahtaessaan, herätessään, puhuessaan ja vaietessaan hän tiedostaa selkeästi. Näin hän tarkkailee kehoa kehona … Juuri näin munkki elää tarkkaillen kehoa kehona.”

1.d. Kehonosien mietiskely

”Edelleen, munkit, munkki tarkkailee koko ihon peittämää, epäpuhtauksien täyttämää kehoaan jalkapohjista ylöspäin ja päälaelta alaspäin ajatellen: Tämä keho muodostuu hiuksista, ihokarvoista, kynsistä, hampaista, ihosta, lihasta, jänteistä, luista, luuytimistä, munuaisista, sydämestä, maksasta, mahalaukusta, pernasta, keuhkoista, suolista, vatsaontelosta, vatsasta, ulosteista, sapesta, limasta, visvasta, verestä, hiestä, rasvasta, kyynelistä, imunesteestä, syljestä, räästä, nivelnesteestä ja virtsasta.”

”Munkit, oletetaan, että on kaksisuinen säkki, joka on täynnä erilaisia jyviä ja palkoja, kuten vuoririisiä, kuorimatonta riisiä, papuja, herneitä, seesamia sekä kuorittua riisiä. Avatessaan säkin tarkkasilmäinen mies tutkii sen sisältöä: Tämä on vuoririisiä, tämä on kuorimatonta riisiä, nämä ovat papuja, nämä ovat herneitä, tämä on seesamia ja tämä on kuorittua riisiä.”

”Munkit, juuri näin munkki tarkkailee ihon peittämää, epäpuhtauksien täyttämää kehoaan jalkapohjista ylöspäin ja päälaelta alaspäin ajatellen: Tämä keho muodostuu hiuksista, ihokarvoista, kynsistä, hampaista, ihosta, lihasta, jänteistä, luista, luuytimistä, munuaisista, sydämestä, maksasta, mahalaukusta, pernasta, keuhkoista, suolista, vatsaontelosta, vatsasta, ulosteista, sapesta, limasta, visvasta, verestä, hiestä, rasvasta, kyynelistä, imunesteestä, syljestä, räästä, nivelnesteestä ja virtsasta.” ”Näin hän tarkkailee kehoa kehona … Juuri näin munkki elää tarkkaillen kehoa kehona.”

1.e. Materiaelementtien analyysi

”Edelleen, munkit, olipa keho missä asennossa tahansa, munkki tarkastelee sen elementtejä: Tämä keho muodostuu maaelementistä, vesielementistä, tulielementistä ja ilmaelementistä.”

”Munkit, juuri kuten taitava teurastaja tai teurastajan oppipoika teurastettuaan lehmän ja paloiteltuaan sen osiin istuutuu neljän valtatien risteykseen, samoin olipa keho missä asennossa tahansa, munkki tarkastelee sen elementtejä: Tämä keho muodostuu maaelementistä, vesielementistä, tulielementistä ja ilmaelementistä.” ”Näin hän tarkkailee kehoa kehona … Juuri näin munkki elää tarkkaillen kehoa kehona.”

1.f. Yhdeksän hautausmaamietiskelyä

(l) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin, joka on ollut kuolleena yhden päivän, kaksi tai kolme päivää, turvonneena, sinertävänä ja märkivänä, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona … Juuri näin munkki elää tarkkaillen kehoa kehona.”

(2) ”Edelleen,munkit,kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin, jota varikset, haukat, korppikotkat, haikarat, koirat, leopardit, tiikerit ja sakaalit ovat syöneet ja jota monenlaiset madot kalvavat, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona…’’

(3) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin muuttuneena luurangoksi, josta lihat riippuvat, veren tahrimana, jänteiden koossa pitämänä, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona…”

(4) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin muuttuneena luurangoksi, veren tahrimana ja jänteiden koossa pitämänä, mutta vailla lihaa, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona…”

(5) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin muuttuneena luurangoksi, jota jänteet pitävät koossa, mutta joka on vailla lihaa ja verta, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona…”

(6) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin muuttuneena hajallaan oleviksi luiksi—käden luut yhdessä suunnassa, jalan luut toisessa suunnassa, sääriluut, reisiluut, lantioluut, selkäranka ja pääkallo erillään, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona …”

(7) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin muuttuneena vaalenneiksi, simpukankuoren värisiksi luiksi, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona …”

(8) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin muuttuneena luiksi, jotka on kerätty yhteen kasaan yli vuosi kuoleman jälkeen, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona…”

(9) ”Edelleen, munkit, kun munkki näkee hautausmaalle jätetyn ruumiin muuttuneena lahonneiksi, tomuksi murentumassa oleviksi luiksi, silloin hän soveltaa tämän havainnon omaan kehoonsa ajatellen: Todellakin myös minun kehoni on samankaltainen. En voi paeta sitä tosiasiaa, että se tulee tuollaiseksi.”

”Näin hän tarkkailee kehoa kehona, joko sisäisesti tai ulkoisesti tai sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hän tarkkailee tarkkailee ilmiöiden ilmenemistä kehossa, tarkkailee ilmiöiden lakkaaamista kehossa, tarkkailee sekä ilmiöiden ilmenemistä että lakkaamista kehossa. Oivaltavuuden ja tarkkaavaisuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ’tämä on keho’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa. Juuri näin munkki elää tarkkaillen kehoa kehona.”

2. Tuntemusten tarkkailu

”Munkit, miten munkki elää tarkkaillen tuntemuksia tuntemuksina? Kokiessaan miellyttävän tuntemuksen munkki tietää ’koen miellyttävän tuntemuksen’. Kokiessaan epämiellyttävän tuntemuksen hän tietää ’koen epämiellyttävän tuntemuksen’. Kokiessaan neutraalin tuntemuksen hän tietää ’koen neutraalin tuntemuksen’. Kokiessaan miellyttävän maallisen tuntemuksen hän tietää ’koen miellyttävän maallisen tuntemuksen’. Kokiessaan miellyttävän henkisen tuntemuksen hän tietää ’koen miellyttävän henkisen tuntemuksen’. Kokiessaan epämiellyttävän maallisen tuntemuksen hän tietää ’koen epämiellyttävän maallisen tuntemuksen’. Kokiessaan epämiellyttävän henkisen tuntemuksen hän tietää, koen epämiellyttävän henkisen tuntemuksen’. Kokiessaan neutraalin maallisen tuntemuksen hän tietää ’koen neutraalin maallisen tuntemuksen’. Kokiessaan neutraalin henkisen tuntemuksen hän tietää ’koen neutraalin henkisen tuntemuksen’.”

”Näin hän tarkkailee tuntemuksia tuntemuksina, joko sisäisesti tai ulkoisesti tai sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hän tarkkailee tuntemusten ilmenemistä, tarkkailee tuntemusten lakkaamista, tarkkailee sekä tuntemusten ilmenemistä että lakkaamista. Oivaltavuuden ja tarkkaavaisuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ’tämä on tuntemusta’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa. Juuri näin munkki elää tarkkaillen tuntemuksia tuntemuksina.”

3. Mielen tarkkailu

”Munkit, miten munkki elää tarkkaillen mieltä mielenä? Harjoittaessaan munkki tietää pyyteellisen mielen pyyteelliseksi, pyyteettömän mielen pyyteettömäksi, vihaisen mielen vihaiseksi, vihattoman mielen vihattomaksi, harhaluuloisen mielen harhaluuloiseksi, harhaluulottoman mielen harhaluulottomaksi, samean mielen sameaksi, hajanaisen mielen hajanaiseksi, kehittyneen mielen kehittyneeksi, kehittymättömän mielen kehittymättömäksi, ylitettävän mielen ylitettäväksi, ylittämättömän mielen ylittämättömäksi, keskittyneen mielen keskittyneeksi, keskittymättömän mielen keskittymättömäksi, vapautuneen mielen vapautuneeksi, vapautumattoman mielen vapautumattomaksi.”

”Näin hän tarkkailee mieltä mielenä, joko sisäisesti tai ulkoisesti tai sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hän tarkkailee mielen tapahtumien ilmenemistä, tarkkailee mielen tapahtumienn lakkaamista, tarkkailee sekä mielen tapahtumien ilmenemistä että lakkaamista. Oivaltavuuden ja tarkkaavaisuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ’tämä on mieltä’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa. Juuri näin munkki elää tarkkaillen mieltä mielenä.”

4. Ilmiöiden (lainalaisuuksien) tarkkailu

”Munkit, miten munkki elää tarkkaillen ilmiöitä ilmiöinä?”

4.a. Viisi estettä

”Munkki tarkkailee viiden esteen ilmiöitä ilmiöinä. Miten hän siis tarkkailee viiden esteen ilmiöitä ilmiöinä? Kun hänessä on aistihalua, hän tietää ’minussa on aistihalua’. Kun hänessä ei ole aistihalua, hän tietää ’minussa ei ole aistihalua’. Hän tietää, miten aistihalu saa alkunsa. Hän tietää, miten ilmennyt aistihalu hylätään. Hän tietää, miten hylätty aistihalu ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Kun hänessä on pahansuopuutta, hän tietää ’minussa on pahansuopuutta’. Kun hänessä ei ole pahansuopuutta, hän tietää ’minussa ei ole pahansuopuutta’. Hän tietää, miten pahansuopuus saa alkunsa. Hän tietää, miten pahansuopuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty pahansuopuus ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Kun hänessä on velttoutta, hän tietää ’minussa on velttoutta’. Kun hänessä ei ole velttoutta, hän tietää ’minussa ei ole velttoutta’. Hän tietää, miten velttous saa alkunsa. Hän tietää, miten ilmennyt velttous hylätään. Hän tietää, miten hylätty velttous ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Kun hänessä on levottomuutta ja huolestuneisuutta, hän tietää ’minussa on levottomuutta ja huolestuneisuutta’. Kun hänessä ei ole levottomuutta eikä huolestuneisuutta, hän tietää ’minussa ei ole levottomuutta eikä huolestuneisuutta’. Hän tietää, miten levottomuus ja huolestuneisuus saavat alkunsa. Hän tietää, miten ilmennyt levottomuus ja huolestuneisuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty levottomuus ja huolestuneisuus eivät ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Kun hänessä on epäilevyyttä, hän tietää ’minussa on epäilevyyttä’. Kun hänessä ei ole epäilevyyttä, hän tietää ’minussa ei ole epäilevyyttä’. Hän tietää, miten epäilevyys saa alkunsa. Hän tietää, miten ilmennyt epäilevyys hylätään. Hän tietää, miten hylätty epäilevyys ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Näin hän tarkkailee ilmiöitä ilmiöinä, joko sisäisesti tai ulkoisesti tai sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hän tarkkailee ilmiöiden ilmenemistä, tarkkailee ilmiöiden lakkaamiista, tarkkailee sekä ilmiöiden ilmenemistä että lakkaamiista. Oivaltavuuden ja tarkkaavaisuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ’tämä on ilmiötä’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa. Juuri näin munkki elää tarkkaillen ilmiöitä ilmiöinä.”

4.b. Viisi tarrautumisen ilmiöryhmää

”Edelleen, munkit, munkki tarkkailee viiden tarrautumisen ilmiöryhmän ilmiöitä ilmiöinä. Miten hän siis tarkkailee viiden tarrautumisen ilmiöryhmän ilmiöitä ilmiöinä?”

”Munkki tiedostaa: Tällainen on muoto, näin muoto syntyy, näin muoto häviää. Tällainen on tuntemus, näin tuntemus syntyy, näin tuntemus häviää. Tällainen on mielle, näin mielle syntyy, näin mielle häviää. Tällaisia ovat tahtomukset, näin tahtomukset syntyvät, näin tahtomukset häviävät. Tällainen on tajunta, näin tajunta syntyy, näin tajunta häviää.”

”Näin hän tarkkailee ilmiöitä ilmiöinä … Juuri näin munkki elää tarkkaillen viiden tarrautumisen ilmiöryhmän ilmiöitä ilmiöinä.”

4.c. Kuusi sisäistä ja kuusi ulkoista aistiperustaa

”Edelleen, munkit, munkki tarkkailee kuuden sisäisen ja kuuden ulkoisen aistiperustan ilmiöitä ilmiöinä. Miten hän siis tarkkailee kuuden sisäisen ja kuuden ulkoisen aistiperustan ilmiöitä ilmiöinä?”

”Tällöin munkki tietää silmän, tietää näkyvät muodot ja tietää niiden aiheuttaman riippuvuuden. Hän tietää, miten vielä ilmenemätön riippuvuus saa alkunsa. Hän tietää, miten jo ilmennyt riippuvuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty riippuvuus ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Hän tietää korvan, tietää äänet ja tietää niiden aiheuttaman riippuvuuden. Hän tietää, miten vielä ilmenemätön riippuvuus saa alkunsa. Hän tietää, miten jo ilmennyt riippuvuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty riippuvuus ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.’,

”Hän tietää nenän, tietää tuoksut ja tietää niiden aiheuttaman riippuvuuden. Hän tietää, miten vielä ilmenemätön riippuvuus saa alkunsa. Hän tietää, miten jo ilmennyt riippuvuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty riippuvuus ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Hän tietää kielen, tietää maut ja tietää niiden aiheuttaman riippuvuuden. Hän tietää, miten vielä ilmenemätön riippuvuus saa alkunsa. Hän tietää, miten jo ilmennyt riippuvuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty riippuvuus ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Hän tietää kehon, tietää kosketettavat kohteet ja tietää niiden aiheuttaman riippuvuuden. Hän tietää, miten vielä ilmenemätön riippuvuus saa alkunsa. Hän tietää, miten jo ilmennyt riippuvuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty riippuvuus ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Hän tietää mielen, tietää mielen kohteet ja tietää niiden aiheuttaman riippuvuuden. Hän tietää, miten vielä ilmenemätön riippuvuus saa alkunsa. Hän tietää, miten jo ilmennyt riippuvuus hylätään. Hän tietää, miten hylätty riippuvuus ei ilmene uudelleen tulevaisuudessa.”

”Näin hän tarkkailee ilmiöitä ilmiöinä … Juuri näin munkki elää tarkkaillen kuuden sisäisen ja kuuden ulkoisen aistiperustan ilmiöitä ilmiöinä.”

4.d. Seitsemän valaistumisen tekijää

”Edelleen, munkit, munkki tarkkailee seitsemän valaistumisen tekijän ilmiöitä ilmiöinä. Miten hän siis tarkkailee seitsemän valaistumisen tekijän ilmiöitä ilmiöinä?”

”Kun tarkkaavaisuuden valaistumisen tekijä on hänessä, hän tietää ’minussa on tarkkaavaisuuden valaistumisen tekijä’. Kun hänessä ei ole tarkkaavaisuuden valaistumisen tekijää, hän tietää ’minussa ei ole tarkkaavaisuuden valaistumisen tekijää’. Hän tietää, miten syntymätön tarkkaavaisuuden valaistumisen tekijä saa alkunsa. Hän tietää, miten syntynyt tarkkaavaisuuden valaistumisen tekijä täydellistyy.”

”Kun dharmojen tutkimisen valaistumisen tekijä on hänessä, hän tietää ’minussa on dharmojen tutkimisen valaistumisen tekijä’. Kun hänessä ei ole dharmojen tutkimisen valaistumisen tekijää, hän tietää ’minussa ei ole dharmojen tutkimisen valaistumisen tekijää’. Hän tietää, miten syntymätön dharmojen tutkimisen valaistumisen tekijä saa alkunsa. Hän tietää, miten syntynyt dharmojen tutkimisen valaistumisen tekijä täydellistyy.”

”Kun tarmon valaistumisen tekijä on hänessä, hän tietää ’minussa on tarmon valaistumisen tekijä’. Kun hänessä ei ole tarmon valaistumisen tekijää, hän tietää ’minussa ei ole tarmon valaistumisen tekijää’. Hän tietää, miten syntymätön tarmon valaistumisen tekijä saa alkunsa. Hän tietää, miten syntynyt tarmon valaistumisen tekijä täydellistyy.”

”Kun ilon valaistumisen tekijä on hänessä, hän tietää ’minussa on ilon valaistumisen tekijä’. Kun hänessä ei ole ilon valaistumisen tekijää, hän tietää ’minussa ei ole ilon valaistumisen tekijää’. Hän tietää, miten syntymätön ilon valaistumisen tekijä saa alkunsa. Hän tietää, miten syntynyt ilon valaistumisen tekijä täydellistyy.”

”Kun rauhallisuuden valaistumisen tekijä on hänessä, hän tietää ’minussa on rauhallisuuden valaistumisen tekijä’. Kun hänessä ei ole rauhallisuuden valaistumisen tekijää, hän tietää ’minussa ei ole rauhallisuuden valaistumisen tekijää’. Hän tietää, miten syntymätön rauhallisuuden valaistumisen tekijä saa alkunsa. Hän tietää, miten syntynyt rauhallisuuden valaistumisen tekijä täydellistyy.”

”Kun keskittymisen (samaadhin) valaistumisen tekijä on hänessä, hän tietää ’minussa on keskittymisen valaistumisen tekijä’. Kun hänessä ei ole keskittymisen valaistumisen tekijää, hän tietää ’minussa ei ole keskittymisen valaistumisen tekijää’. Hän tietää, miten syntymätön keskittymisen valaistumisen tekijä saa alkunsa. Hän tietää, miten syntynyt keskittymisen valaistumisen tekijä täydellistyy.”

”Kun tasapuolisen tyyneyden valaistumisen tekijä on hänessä, hän tietää ’minussa on tasapuolisen tyyneyden valaistumisen tekijä’. Kun hänessä ei ole tasapuolisen tyyneyden valaistumisen tekijää, hän tietää ’minussa ei ole tasapuolisen tyyneyden valaistumisen tekijää’. Hän tietää, miten syntymätön tasapuolisen tyyneyden valaistumisen tekijä saa alkunsa. Hän tietää, miten syntynyt tasapuolisen tyyneyden valaistumisen tekijä täydellistyy.”

”Näin hän tarkkailee ilmiöitä ilmiöinä … Juuri näin munkki elää tarkkaillen seitsemän valaistumisen tekijän ilmiöitä ilmiöinä.”

4.e. Neljä jaloa totuutta

”Edelleen, munkit, munkki tarkkailee neljän jalon totuuden ilmiöitä ilmiöinä. Miten hän siis tarkkailee neljän jalon totuuden ilmiöitä ilmiöinä?”

”Munkki oivaltaa todellisuuden mukaisesti kärsimyksen (epätyydyttävyyden). Hän oivaltaa todellisuuden mukaisesti kärsimyksen syyn. Hän oivaltaa todellisuuden mukaisesti kärsimyksen lakkaamisen. Hän oivaltaa todellisuuden mukaisesti tien kärsimyksen lakkaamiseen.”

”Näin hän tarkkailee ilmiöitä ilmiöinä, joko sisäisesti tai ulkoisesti tai sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hän tarkkailee ilmiöiden ilmenemistä, tarkkailee ilmiöiden lakkaamista, tarkkailee sekä ilmiöiden ilmenemistä että lakkaamista.. Oivaltavuuden ja tarkkaavaisuuden seurauksena hänellä on selvä tietoisuus ’tämä on ilmiötä’. Hän elää riippumattomana, tarrautumatta mihinkään maailmassa. Juuri näin munkki elää tarkkaillen neljän jalon totuuden ilmiöitä ilmiöinä.”

”Munkit, todellakin kuka tahansa, joka harjoittaa näitä neljää tarkkaavaisuuden perustaa tällä tavoin seitsemän vuotta, voi odottaa jompaa kumpaa kahdesta tuloksesta: joko korkeinta oivallusta tässä elämässä tai, jos tarrautumista on vielä jäljellä, palaamattomuuden tilaa.”

”Munkit, ei seitsemää vuottakaan. Jos joku harjoittaa näitä neljää tarkkaavaisuuden perustaa tällä tavoin kuusi vuotta…viisi vuotta… neljä vuotta… kolme vuotta… kaksi vuotta… yhden vuoden, silloin hänen kohdallaan voidaan odottaa jompaa kumpaa kahdesta tuloksesta: joko korkeinta oivallusta tässä elämässä tai, jos tarrautumista on vielä jäljellä, palaamattomuuden tilaa.”

”Munkit, ei yhtäkään vuotta. Jos joku harjoittaa näitä neljää tarkkaavaisuuden perustaa tällä tavoin seitsemän kuukautta… kuusi kuukautta… viisi kuukautta… neljä kuukautta… kolme kuukautta… kaksi kuukautta… yhden kuukauden… puoli kuukautta, silloin hänen kohdallaan voidaan odottaa jompaa kumpaa kahdesta tuloksesta: joko korkeinta oivallusta tässä elämässä tai, jos tarrautumista vielä on jäljellä, palaamattomuuden tilaa.”

”Munkit, ei puolta kuukauttakaan. Jos joku harjoittaa näitä neljää tarkkaavaisuuden perustaa tällä tavoin seitsemän päivää, silloin hänen kohdallaan voidaan odottaa jompaa kumpaa kahdesta tuloksesta: joko korkeinta oivallusta tässä elämässä tai, jos tarrautumista on vielä jäljellä, palaamattomuuden tilaa.”

”Tämän takia sanottiin: ’Munkit, tämä on ainoa tie olentojen mielen puhdistamiseen, murheen ja valituksen voittamiseen, kärsimyksen ja mielipahan lakkauttamiseen, oikean menetelmän oppimiseen, nirvaanan todentamiseen—nimittäin neljä tarkkaavaisuuden perustaa.”

Näin puhui Mestari. Munkit hyväksyivät Mestarin sanat sydämessään iloiten.

The Middle Discourses

|_A. The First Fifty

|__I. The Chapter on the Root of All Things

MN10. Tarkkaavaisuuden perustan sutta

Translations [38]

English

繁體字

日本語

한국어

Français

Deutsch

Italiano

Español

Català

Português

Русский

Nederlands

Norsk

Svenska

Srpski

Čeština

Polski

Slovenščina

Suomi

Lietuvių Kalba

हिंदी

ગુજરાતી

বাংলা

Việt Ngữ

Bahasa Indonesia

සිංහල

ပြန်သွားရန်

ภาษาไทย

पाळिभासा (Pāli)

Reference

Translations [38]

English

繁體字

日本語

한국어

Français

Deutsch

Italiano

Español

Català

Português

Русский

Nederlands

Norsk

Svenska

Srpski

Čeština

Polski

Slovenščina

Suomi

Lietuvių Kalba

हिंदी

ગુજરાતી

বাংলা

Việt Ngữ

Bahasa Indonesia

සිංහල

ပြန်သွားရန်

ภาษาไทย

पाळिभासा (Pāli)

Reference

Commentaries [0]